Pedagogiset kokemukset

BYODroid -oppaat

Tässä oppaassa julkaistaan opettajien pedagogisia kokemuksia ja kokeiluja BYOD-ajattelun hengessä. Nappaa itsellesi ideoita omaan opetukseesi.

 

Pedagogiset kokeilut käytännössä

Taustatiedot:

Opettaja: Katri Hirvonen
Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Kemia 5
Osallistuvan opetusryhmän koko: 35

Kokeilun kuvaus

Tarkoituksena oli luoda malli heikon / vahvan protolyytin liukenemisesta veteen ja selittää malli sanallisesti.

Ideana oli yhdistää eri palveluja, ohjelmia ja sovelluksia. Aikaa kokeiluun käytettiin noin 40 minuuttia. Yhdistin kemian 5 kurssin opiskelijoiden kanssa ChemSketch molekyylimallinnusohjelman ja ThingLink sovelluksen sekä peda.net palvelun käytön.

Molekyylimallinnus ohjelmalla tehtiin mallit / reaktioyhtälöt ja selitettiin mallia sanallisesti ThingLink sovelluksen avulla. Tehtävän anto annettiin peda.netissä ja tehtävät palautettiin peda.netin ryhmäpalautuskansioon.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Tehtävä toteutettiin osittain kemian luokassa olevilla pöytä tietokoneilla, koska niissä on vamiiksi asennettuna ChemSketch-ohjelma. Osa opiskelijoista käytti omia laitteita, käytössä oli kaikenlaisia laitteita, kannettavia tietokoneita, iPadejä ja muita tablet-laitteita.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

peda.net

ChemSketch

ThingLink

Toteutus

  1. Opettaja loi peda.nettiin kurssin sivuille uuden sivun: oikea ylälaita painike ”+ Luo uusi” sieltä valittiin uusi sivu. Sivulla tein tekstikentän, jossa oli lyhyt ohjeistus ja ryhmäpalautuskansio, johon opiskelijat palauttivat valmiit tuotokset.
  2. Opiskelijat kirjautuivat peda.nettiin tunnin aluksi ja alkoivat toteuttaa annettua tehtävää. Suurin osa opiskelijoista oli käyttänyt ChemSketch ohjelmaa aiemmin. ChemSketch ohjelmaa käyttäen tehtiin annetuista tilanteista reaktioyhtälöt. Osa ryhmistä käytti valmiiksi ChemSketcillä tehtyjä malleja, jotka opettaja oli tehnyt aiemmin ja siirtänyt kuvina peda.nettiin. Käytin peda.netissä toimintoa: ”+Luo uusi > kuvagalleria”.
  3. Opiskelijat kirjautuivat ThingLink sovellukseen https://www.thinglink.com/. He veivät kuvina reaktioyhtälöt ThingLinkkiin. Sovellukseen kirjautumisen jälkeen ruudun ylälaidassa näkyy painike ”+CREATE” siitä klikkaamalla pääsee hakemaan esimerkiksi oman tietokoneen tiedostoista haluamansa kuvan ja liittämään sen sovelluksen käyttöön.
    • Tämän jälkeen opiskelijat alkoivat selittää mallia luomalla sovelluksen ohjeiden mukaisesti merkkejä kuvan päälle ja kirjoittamalla merkkien taakse selityksiä tai lisäämällä linkkejä aiheeseen liittyville Internet sivustoille tai youtube videoihin.
    • Työ täytyy tallentaa painamalla oikeassa alakulmassa näkyvää painiketta ”Save image”.
  4. Opiskelijat palauttivat tuotoksensa upottamalla kuvat peda.netin ryhmäpalautuskansioon.

Tuotoksen jakaminen toteutettiin seuraavasti: ThingLinkissä valittiin kuvan päällä oikealla näkyvistä painikkeista ”JAA” kuvake. Opiskelijat kopioivat joko linkin tai upotuskoodin ja veivät sen peda.netin ryhmäpalautuskansioon.

Malli toteutuksesta

Lopputulos

Totesin, että näistä kaikista sovelluksista ja ohjelmistoista olisi pitänyt olla jonkinlainen lyhyt ohjeistus, vaikka opiskelijat olisivat käyttäneet ohjelmistoja aiemminkin.

Olemme kollegoiden kanssa tehneet joistakin ohjelmistoista lyhyitä opastusvideoita Screencast-o-Maticilla. Teimme ruutukaappauksena äänettömiä videoita siten, että videon tekijä käyttää ohjelmistoa ja hänen tekemänsä toiminnot tallentuvat hiiren liikkeenä videolle. Olemme todenneet, että tällaiset videot toimivat parhaiten. Opiskelijat pystyvät keskustelemaan samalla, kun katsovat ohjevideota ja tarvittaessa katsomaan videota nopeammin tai hitaammin. Seuraavalle kerralle aion tehdä kaikista käytettävistä ohjelmistoista yms. ohjeet tai etsiä jonkun toisen tekemät ohjeet.

Tässä kokeilussa toimi parhaiten se, että selitettävät mallit olivat valmiina peda.netissä. Sillon päästiin jo heti käyttämään ThingLinkkiä. Jos koneilla ei ollut valmiiksi asennettuna ChemSketch ohjelmaa, niin asennukseen tuhrautui paljon aikaa. Erityshuomiota ja opettajan apua vaati tehtävien palautus peda.nettiin linkkinä tai upotettuna kuvana.

Alkuperäinen idea toteutui. Laitteistoissa, ohjelmistoissa ja sovelluksissa ei ollut mitään vikaa, mutta aihealueen valinta ei välttämättä ollut paras mahdollinen.

Osa opiskelijoista kommentoi, että tästä kokeilusta ei ollut mitään hyötyä, koska suurin osa ajasta meni sovelluksen näpräämiseen. Suurimman osan mielestä ThingLink oli kuitenkin helppo käyttöinen. Opiskelijat pitivät siitä, että peda.netin ryhmäpalautuskansion avulla kaikki kurssilla olijat pääsevät katsomaan toistensa töitä.

Taustatiedot

Opettaja: Marjo Oikarinen

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: ENA5

Osallistuvan opetusryhmän koko: 27

Kokeilun kuvaus

Luovan kirjoittamisen harjoittelu. Opiskelijoille pohjustettiin seuraavalla kerralla tehtävä kirjoitusharjoitus, jota varten heidän piti valita valokuva. Tavoitteena oli tehdä kuuden sanan tarina/runo ja liittää mukaan kuva. Lopputuloksena syntyi digipostereita, joista saatiin näyttely.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Tehtävä annettiin Google Drivessa, opiskelijat työskentelivät tietokoneiden ja älykännyköiden avulla.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Toteuttamisen välineet olivat Google Drive ja Canva, kuvan sai jokainen hakea omasta tiedostostaan (osalla Facebook, Dropbox). Canva-ohjelmaa ei kukaan ollut käyttänyt, mutta sen oppiminen oli hyvin nopeaa. Canvaan kirjauduttiin gmail-osoitteen kautta. Suurimmalle osalle opiskelijoista Google Drive oli jo tuttu edellisiltä kursseilta.

Google Drive

Canva

Toteutus

Opiskelijat olivat kurssin alussa opetelleet Google Driven käyttöä ja kaikilla oli gmail-osoite.

  1. He kirjautuivat Canvaan gmail-osoitteen ja salasanan kautta.
  2. Opiskelijat valitsivat posteripohjansa taustan ja sen jälkeen latasivat kuvan omasta tiedostostaan.
  3. Kuva muokattiin sopivan kokoiseksi ja tämän jälkeen opiskelijat kirjoittivat posterille tekstiä ja kokeilivat erilaisia fontteja.
  4. Kun opiskelijat olivat saaneet posterinsa valmiiksi, he jakoivat sen opettajalle gmailiin.
  5. Opettaja keräsi digipostereista kansion ja työt katsottiin yhdessä seuraavalla tunnilla.

Lopputulos

Lopputuloksena oli hienoja, värikkäitä kuuden sanan tarinoita ja aforismeja. Opiskelijat olivat tosi innostuneita, jotkut halusivat tehdä useammankin posterin. Canvan käyttö oli niin helppoa, että se ei vienyt energiaa itse tehtävältä. Alkuperäinen idea toteutui ja sitä voisi vielä kehittää esim. niin, että posterin tarina muuttuu aineen otsikoksi. Aine suunnitellaan ja jäsennellään thinglinkin avulla ennen kirjoittamista Google Driveen. Kokoamalla omat työnsä kurssikansioksi Driveen opiskelijalle jää niistä hieno portfolio.

Taustatiedot

Opettaja: Aaro Eloranta

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Fysiikka / Aallot (FY3)

Osallistuvan opetusryhmän koko: 30

Pedagoginen idea jota toteutettiin laitteilla.

Kokeilussa tutkittiin aaltojen yhteisvaikutusta eli interferenssiä tietokonesimulaatioiden ja opettajan kirjoittamien tehtävien kautta. Kokeilun etuina perinteiseen opetukseen verrattuna tavoiteltiin tutkittavan ilmiön selkeää havainnollistamista, opiskelijoiden aktivoimista ja mahdollisuutta yksilölliseen etenemistahtiin.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Tunnilla käytettiin valmiita ja ilmaisia simulaatioita Aalto jousessa ja Aaltojen interferenssi, jotka ovat osoitteessa http://phet.colorado.edu/fi/simulations/category/physics.

Tehtävät tehtiin pääasiassa opiskelijoiden omilla kannettavilla tietokoneilla. Koneista noin viisi kappaletta oli Apple OS X kannettavia, yksi Chromebook ja loput erilaisia Windows-laitteita. Kurssin 30 opiskelijasta 24 toi oman koneen, ja muille annettiin käyttöön koulun Windows-kannettavat. Ohjeiden mukaan tablet-laitteet eivät soveltuneet tunnin työskentelyyn, eikä yksikään opiskelija tuonut sellaista.

Tehtävät annettiin paperilla, koska muutkin kurssin materiaalit on matemaattisen tekstin tuottamiseen liittyvistä syistä jaettu paperilla. Jatkossa tehtävät voi ja kannattanee jakaa sähköisesti.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Laitteen sai valita, mutta käytettävää ohjelmistoa ei, sillä simulaatiot vaativat Javan käyttöä. Reitti simulaatioihin annettiin sekä Peda.netin kautta että suorana linkkinä simulaatiosivuille. Käyttö ei välttämättä vaatinut profiilia tai sisäänkirjautumista.

Simulaatiot olivat helppokäyttöisiä, mutta kuudella opiskelijalla ilmeisesti koneen tai selaimen Javaan liittyvät turvallisuusasetukset eivät mahdollistaneet Aaltojen interferenssi –simulaation ajamista ilman asetusten muutoksia. Tähän meni aikaa, eikä simulaatioita saatu siitä huolimatta toimimaan kaikilla koneilla. Viidessä tapauksessa kuudesta ongelma esiintyi Google Chrome –selaimella, ja osassa näistä tapauksista selaimen vaihto korjasi ongelman.

Toteutus

Tunnin oppimistavoitteiden miettimisen jälkeen perehdyin netistä löytyviin simulaatioihin ja mietin, mitkä oppimistavoitteista olisi järkevää toteuttaa simulaatioihin nojaavilla tehtävillä. Seuraavassa vaiheessa loin tehtävät opiskelijoita varten.
Tunnin alussa kirjoitin taululle ohjeet koulun langattomaan verkkoon kirjautumista varten ja jaoin ohjeet. Sen jälkeen kiertelin luokassa ja yritin auttaa opiskelijoita teknisissä ongelmatilanteissa. Sen jälkeen opiskelijat tutkivat simulaatioita ja vastasivat ohjeissa esitettyihin kysymyksiin noin 40 minuutin ajan, minkä jälkeen siirryimme toisiin tehtäviin.

Lopputulos

Opiskelijoiden työskentely sujui pääosin hyvin. Osa tosin alkoi aluksi leikkimään simulaatioilla sen sijaan, että olisi tehnyt annettuja tehtäviä. Osa tehtävänannoista osoittautui liian avoimiksi ja haastaviksi, jolloin opiskelijat eivät osanneet kiinnittää huomiota simulaatioiden olennaisiin piirteisiin ilman lisäohjeistusta. Lisäksi tekniset ongelmat langattomaan verkkoon kirjautumisessa ja Javan turvallisuusasetuksissa veivät opiskelijoiden ja opettajan aikaa pois opiskeltavasta asiasta. Osa opiskelijoista muun maassa näistä syistä johtuen tekemään vain noin puolet suunnitelluista tehtävistä.
Tämänkaltaisen työskentelyn suunnittelu ja ohjaaminen vaatii opettajalta harjaantumista. Tällä kertaa tunnin aikataulutus ei ollut paras mahdollinen, ja liian suuri osa ajasta meni fysiikan opiskelun sijasta teknisiin ongelmiin. Tämä ongelman merkitys on pienempi tulevaisuudessa, sillä sähköisen työskentelyn yleistyessä sekä opiskelijoiden että opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttö muuttuu sujuvammaksi. Kannattaa myös kiinnittää erityishuomiota ohjeistuksen selkeyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

Alkuperäinen idea toteutui pääpiirteissään, mutta kokeiluun meni paljon enemmän aikaa kuin mikä on tarkoituksenmukaista. Seuraavalla kerralla pyytäisin opiskelijoita avaamaan koneet jo tunnin alussa tai jopa ennen sitä. Lisäksi tehtävien ohjeistusta pitäisi kehittää niin, että se ohjaa vahvemmin huomaamaan tavoitteiden kannalta olennaiset asiat, mikäli käytettävää aikaa ei lisätä.

Muuta

Tehtävät ja ohjeistus ovat liitteenä.

Taustatiedot
Opettaja: Merja Saariaho
Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Venäjä

Pedagoginen idea jota toteutettiin laitteilla.

Tavoitteena sanaston kertaus ja kyrilliikan harjoitteleminen. Opiskelijat on ”määrätty” asentamaan omaan puhelimeensa/tablettiinsa kyrilliikka.

Kolme tehtävää (opettajan valmiit otsikot) Padlet-seinällä. Ryhmän opiskelijat jaettiin kolmeen osaan ja tehtiin sillä laitteella, mikä kullakin opiskelijalla oli saatavilla (yksi iPad, älypuhelimia). Koska kahdella opiskella ei ole lainkaan puhelinta/älypuhelinta, ryhmät saivat valita, kirjoittaako jokainen omaan laatikkoonsa vain yksi ryhmästä kirjurina.

Lopuksi suullinen jatkotyöstö (Alias-peli) sanoilla.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Opiskelijoiden älypuhelimilla ja taulutietokoneilla.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

www.padlet.com
Tuija Alasalmen tekemä video-ohje Padlet-seinän käyttöön: https://youtu.be/9yusRF10e9M

Toteutus

1. Luo itsellesi Padlet profiili, jos sinulla ei sitä vielä ole.
2. Luo uusi Paldet-seinä ja tee tarvittavat merkinnät siihen
3. Jaa se opiskelijoille linkkinä tai upotuksena oppimisympäristön sivulle. Muista jakaa seinä muokkausoikeuksin.
4. Seinä on valmis käytettäväksi.

Lopputulos

Taustatiedot

Opettaja: Lea Savón

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: historia (HI2)

Osallistuvan opetusryhmän koko: Kaksi ryhmää 27 ja 29 opiskelijaa

Kokeilun kuvaus

Tavoitteena oli testata tiedonhankkimiskeinoja. Pohdimme ennalta tehtävää ja sen toteuttamista yhdessä Hirvosen Katrin ja Oikarisen Marjon kanssa. Tavoitteena oli löytää tehtävälle aihe, jota voisi tarvita yli oppiainerajojen.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Tehtävä esiteltiin ryhmälle luokan koneella, ohjeet löytyivät pedanetista. Opiskelijat työskentelivät omilla koneilla ja koulun käytäväkoneilla.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Käsitekartan laatimiseen sai valita bubble.us tai popplet –ohjelman. Molemmissa työskentely onnistuu ilman kirjautumista. Käsitekarttaa jatkojalostettiin Thinglinkissä. Sinne opiskelijat kirjautuivat facebookin kautta opiskelija-statuksella. Lopulta työt palautettiin pedanettiin.

Useimmille nettiohjelmat olivat ennalta tuntemattomia, mutta helppokäyttöisiä.

bubble.us

popplet

Thinglink

Toteutus

Ennakkoon kotitehtävänä oli miettiä erilaisia tiedonhankintatapoja. Opiskelijoiden keinot olivat vähäiset, joten esittelin muutamia netissä hyödynnettäviä välineitä (ysa/vesa, googlen rajattu hakuttu, googlescholar, hakusanan käännösversiot), joiden avulla hakutulokset voisivat parantua. Aiemmin kurssin aikana oli käsitelty jo wikipediaa siitä näkökulmasta, miten sitä voi hyödyntää ”oikein”.

Esittelin opiskelijoille vaihtoehtoiset käsitekarttaohjelmat lyhyesti. Suosittelin bubble.usin käyttöä. Sen jälkeen näytin oman mallikäsitekarttani avulla Thinglinkin toimintaidean. Pedanettiin olin perustanut ryhmäpalautuskansion, jonka toiminta oli opiskelijoille tuttua vanhastaan.

Opiskelijat saivat historian tunnin teemoihin liittyvät teemat, joiden avulla tietoa piti etsiä. Käsitekarttaan he kuvasivat tiedonhankinnan vaiheita ja tuloksia. Valmiin käsitekartan he tallensivat ja siirsivät Thinglinkkiin. Siellä he täydensivät käsitekarttaa analysoimalla prosessia ja eri hakuversioita.

Valmiit kuvat palautettiin pedanettiin.

 


Esimerkki valmiista kuvasta

Lopputulos

Tehtävä koettiin haastavana, koska kuvata piti enemmän prosessia kuin kertoa hakusanan sisällöstä.
Annetut hakusanat eivät olleet kovin toimivat monipuolisen lopputuloksen saamiseksi.
Teknisellä puolella oli haasteita ensimmäisen ryhmän kanssa, mutta ne korjaantuivat välitunnin aikana toista ryhmää varten.
Myös tulokset olivat paremmat, kun jälkimmäinen ryhmä sai ensimmäisestä jalostuneet ohjeet.

Muuta

Meidän on pakko panostaa tiedonhankintataitoihin kaikissa aineissa, jos opiskelijoiden on työskenneltävä enemmän itsenäisesti sekä jatko-opintoja ajatellen. Tässä pitäisi varmasti miettiä yhteistyötä kirjastojen suuntaan.

  Taustatiedot

Fy kuva 3

Opettaja: Sirpa Suontausta

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Fysiikka (FY1)

Osallistuvan opetusryhmän koko: n. 30

Kokeilun kuvaus

Tunnilla tavoiteltiin seuraavia asioita:

Nopeuden käsitteen havainnollistaminen.
Mittavälineisiin tutustuminen.
Oman mittauksen suunnittelu ja toteuttaminen.
Työn tulosten tarkasteleminen ja raportoiminen.
Tiimityöskentely

Omien laitteiden käyttö
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Millä laitteilla tehtävä toteu

tettiin?

Videointi tabletilla tai puhelimella. Vihko ja kynä.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Peda.net -oppimisympäristö

Toteutus

Opiskelijat jaettiin kolmen hengen ryhmiin. Ryhmän tehtävänä oli määrittää liikkuvan kappaleen keskinopeus; esineen ryhmä sai valita vapaasti esim. pallo, pieni vaunu, ihminen. Mittaustapahtuma videoitiin ja työstä tehtiin työselostus. Mittaukseen liittyvät laskut tehtiin vihkoihin.

Työn suorittamiseen oli varattu aikaa 1 h.

Jokainen ryhmä palautti työstään 1) mittausvideon, 2) työselostuksen sekä 3) mittaukseen liittyvät laskut. Palautukset tehtiin pedanetissä kurssin sivuilla olevaan palautuskansioon. Jokaiselle ryhmälle oli tehty oma palautuskansio. Jokainen ryhmän jäsen oli vastuussa yhden osa-alueen suorittamisesta ja palautuksesta.

Videot palautettiin palautuskansion kohdassa ”Palauta kuva tai tiedosto”, työselostus kohdassa ” Luo merkintä” ja laskuista otettu valokuvan kohdassa ”Palauta kuva tai tiedosto”.

 Lopputulos

Opiskelijat työskentelivät omilla laitteillaan, kaikilla oli käytössä älypuhelin. Ryhmäläiset pohtivat mittausta huolellisesti yhdessä toisiaan neuvoen. Myös älypuhelimen käytössä neuvoivat toisiaan. Kukaan ei kysynyt opettajalta apua.

Jokainen ryhmä onnistui lataamaan videon palautuskansioon sekä laskemaan kappaleen nopeuden ja liittämään laskut valokuvana palautuskansioon. Myös työselostukset osattiin kirjoittaa ryhmän palautuskansioon.

Opettaja kierteli mittausten aikana ryhmissä kysellen työn suorittamiseen liittyvistä yksityiskohdista.

Opettaja kommentoi ryhmän tuotoksia palautuskansion ”Kommentit” -osiossa.

 

 

 

Fy kuva 2

Fy kuva

  Taustatiedot

Opettaja: Jaana Kemppi

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Äidinkieli (Äi4)

Osallistuvan opetusryhmän koko: 34

Kokeilun kuvaus

Äidinkielen ja kirjallisuuden 4. kurssilla tehtiin Vaikuttava työ -projekti. Sen tarkoituksena on, että opiskelija valitsee aiheen, joka häntä todella kiinnostaa ja johon hän haluaa vaikuttaa. Ohjeistuksessa sanotaan, että lopullisen tuotoksen tulee olla sähköisessä muodossa, esim. blogina, nettisivustona, aikajanana, Facebook -sivu, tms.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Tein tehtävän jao:n työkoneella (Samsung) ja tehtävänanto oli peda.netissä.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Toteuttamisen välineet sai valita itse. Esittelin muutaman erilaisen nettisivuston, joita moni hyödyntikin: peda.net, wordpress.com, blogspot.com, knightlab timeline, jne. Opiskelijoilla oli koulun tabletit (Samsung) ja omat koneet sekä älykännykät käytössään.

Toteutus

Projektissa oli neljä vaihetta:

  1. Ohjeistusvaihe: Ohjeistuksen tein mahdollisimman kattavaksi peda.netiin siten, että minun ei tarvinnut sitä luokassa käydä perusteellisesti läpi. Ohjeessa luki tavoite (pyri vaikuttamaan ja käytä oppimiasi argumentaation keinoja), ehdotuksia työn alustoiksi sekä palautuksen ohjeet.
  2. Tiedonkeruuvaihe: Tiedonhaun ja kirjoittamisen opiskelijat tekivät omaan tahtiin koulun tiloissa kurssin tuntien aikaan. Moni liitti myös videota ja kuvaa sivulleen, koska ohjeessa painotettiin, että on käytettävä monipuolisia vaikuttamisen keinoja. Kuvaamiseen he käyttivät pääasiassa omia älykännyköitään.
  3. Kirjoitusvaihe: kuvattu kohdassa kaksi.
  4. Töidenjakovaihe.   Työ ”palautettiin” siten, että opiskelijat tekivät QR-koodin oman työnsä URL-osoitteesta. QR-koodit tulostettiin ja laitettiin lukion käytävälle muiden opiskelijoiden luettavaksi.

 

 Lopputulos

Alkuperäinen idea toimi hyvin. Opiskelijat motivoituivat, koska he saivat valita itse aiheen. Monelle oli vaikea valita verkkosivua, jolla julkaista oma työ. Sen valinnassa piti ohjata eniten. Jotta työt pääsivät hyvin alkuun, oli hyvä, että olin esitellyt alussa (myös peda.netissä) muutamia helposti käytettäviä vaihtoehtoja.

Taustatiedot

Opettaja: Kirsi Silonsaari

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Englanti (En1)

Osallistuvan opetusryhmän koko: 26

Kokeilun kuvaus

Sähköinen koe englannin 1.kurssin päätteeksi Sanomapron sähköisen koetyökalun avulla.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Loin kokeen kannettavalla tietokoneella (acer) ja opiskelijat suorittivat kokeen omilla laitteillaan, joukossa mm. Apple, Lenovo, HP ja Acer. Itse suoritin kokeen myös testimielessä iPad Minillä, vaikkei Sanomapro lupaakaan kokeen toimivan iPadilla.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Jokainen sai valita laitteensa toki itse, myös paperi&kynä –versio oli tarjolla. Koe suoritettiin Sanomapron oppimisympäristössä, jonne opiskelijat olivat tehneet tunnukset jo aiemmin kurssin aikana ja palauttaneet mm. kotikirjoitelmat sinne luotuun palautuskansioon. Oppimisympäristön koetyökalun käyttö koettiin erittäin helppona!

Toteutus

Projektissa on yhdeksän vaihetta:

  1. Opettaja kirjautuu sisään Sanomapron oppimisympäristöön ja valitsee sieltä Kokeet, jolloin koetyökalu aukeaa.
  2. Luo uusi koe- linkin takaa opettaja pääsee luomaan kokeen, johon voi lisätä useita osioita (esim. minulla kielioppi, sanasto, kirjoitelma ja luetun ymmärtäminen). Jokaiseen osioon lisätään haluttu määrä tehtäviä, jotka opettaja valitsee annetuista vaihtoehdoista.
  3. Opettaja pystyy muokkaamaan tehtävien pisteytystä ja hyväksyttyjä vastausvaihtoehtoja tässä vaiheessa.
  4. Kun koe on valmis, opettaja julkaisee kokeen ja määrittää sille suoritusajan.
  5. Opiskelija liittyy kokeeseen klikkaamalla oman kurssinsa työtilasta kohtaa Kokeet (opettajan on pitänyt lisätä tämä sisällöksi työtilaa luodessaan tai jälkikäteen).
  6. Opettaja käy lisäämässä opiskelijat julkaisemaansa kokeeseen, kuitenkin niin että kokeen alkaessa poissaolijat tulee poistaa listalta ettei kukaan voi suorittaa koetta esim. kotoa käsin.
  7. Kun opettajan määrittämä koeaika alkaa, opiskelija pääsee aloittamaan kokeen. Opiskelijan vastattua kaikkiin kysymyksiin hän lähettää koevastauksensa jolloin opettajan listaan päivittyy, että koe on suoritettu ja arvosteltavissa.
  8. Opettaja käy läpi kokeen vastaukset ja pystyy yhä muuttamaan opiskelijan saamia pisteitä, ei enää tehtävän pisteytystä (?).
  9. Kun arviointi on kaikkien osalta valmis opettaja julkaisee arvosanat.

 

 Lopputulos

Kokeen suorittaminen onnistui mutta jatkossa kokeen luomiseen täytynee käyttää enemmän aikaa. Useampia vastausvaihtoehtoja on järkevä lisätä aukkotäydennystehtäviin jo kokeen luomisvaiheessa.

 

Muuta

En aio pitää enää paperikokeita. Ever. No, ainakaan tällä kurssilla 😉

 

 

 

Taustatiedot

Opettaja:Kimmo Puttonen

Oppiaine/kurssi, jossa kokeilu toteutettiin: Biologia (Bi4)

Osallistuvan opetusryhmän koko: 26

Kokeilun kuvaus

Pyrittiin saamaan videomateriaali kurssikokeen tehtävää varten. Kuvaaminen suoritettiin oppitunnin aikana, jolla preparoitiin aitoja sian elimiä. Kuvaus välineenä oli Samsungin Note. Kurssikokeen aikana opiskelijat saivat käyttää omia puhelimiaan / iPadeja.

Millä laitteilla tehtävä toteutettiin?

Kuvaaminen suoritettiin oppitunnin aikana, jolla preparoitiin aitoja sian elimiä. Kuvaus välineenä oli Samsungin Note. Kurssikokeessa opiskelijat katsoivat videon läpi omilla puhelimillaan / iPadeillä ja vastasivat peda.nettissä olevaan tehtävään.

Mitä ohjelmistoja/palveluja käytettiin?

Käytössä piti olla peda.net ja opiskelijoiden piti muistaa tunnukset. Periaatteessa tehtävä oli yksinkertainen mutta videoon tehdyt muokkaukset näkyivät eri laitteilla hieman eri tavalla ja tämä aiheutti turhaa säätöä tehtävän suhteen.

Toteutus

Projektissa oli viisi vaihetta:

  1. kuvataan elinten preparoinnin aikana paljon erilaisia havainnollisia videopätkiä.
  2. tehdään pätkistä Youtube-videoita
  3. valitaan koetehtäväksi selkeä ja havainnollinen video
  4. upotetaan video peda.netin oppimisalustaan
  5. ohjeistetaan opiskelijat kirjautumaan omilla tunnuksillaan peda.nettiin

 

 Lopputulos

Lopputulos onnistui suht hyvin. Yllätyksen aiheutti se, että Youtubessa muokattu video ei näkynytkään kaikissa laitteissa samanlaisena. Perusajatus toimi, eli saatiin kokeeseen taatusti sellaista videomateriaalia, jota sai käyttää. Jokainen sai kelata videota edes-takas omaan tahtiinsa.

 

Bi4 tehtävä

 

 

Katso muita oppaita
BYODROID
BYODROID -HANKE

byodroid2014 (at) gmail.com

HANKEKOORDINAATTORIT

Jarkko Sairanen
puh. 040-341 4843
@JackSickness

Timo Ilomäki
puh. 040-341 4825
@ilotimo
Seuraa meitä